9 And when he had opened the fifth seal, I saw under the altar the souls of them that were slain for the word of God, and for the testimony which they held:
10 And they cried with a loud voice, saying, How long, O Lord, holy and true, dost thou not judge and avenge our blood on them that dwell on the earth?
11 And white robes were given unto every one of them; and it was said unto them, that they should rest yet for a little season, until their fellowservants also and their brethren, that should be killed as they were, should be fulfilled.
1Siihen aikaan Sinearin kuningas Amrafel, Ellasarin kuningas Arjok, Elamin kuningas Kedorlaomer ja Gojimin kuningas Tideal
2lähtivät sotaretkelle Sodoman kuningasta Beraa, Gomorran kuningasta Birsaa, Adman kuningasta Sinabia, Seboimin kuningasta Semeberiä ja Belan eli Soarin kuningasta vastaan.
3Nämä viisi olivat kaikki yhdessä koonneet joukkonsa Siddiminlaaksoon, missä Kuollutmeri sijaitsee.
4He olivat kaksitoista vuotta olleet Kedorlaomerin alaisina mutta nousivat kolmantenatoista vuotena kapinaan.
5Neljäntenätoista vuotena tulivat Kedorlaomer ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat ja voittivat refalaiset Asterot-Karnaimissa, susilaiset Hamissa, emiläiset Kirjataimin tasangolla
6ja horilaiset vuorilla, jotka ulottuvat Seiristä El-Paraniin, autiomaan laidoille saakka.
7Sitten he kääntyivät takaisin ja tulivat En-Mispatiin eli Kadesiin ja kukistivat koko amalekilaisten maan ja myös amorilaiset, jotka asuivat Haseson-Tamarissa.
8Silloin Sodoman, Gomorran, Adman ja Seboimin ku- ninkaat sekä Belan eli Soarin kuningas lähtivät liikkeelle ja järjestivät Siddiminlaaksossa joukkonsa taisteluun
9Elamin kuningasta Kedorlaomeria, Gojimin kuningasta Tidealia, Sinearin kuningasta Amrafelia ja Ellasarin kuningasta Arjokia vastaan, viisi kuningasta neljää vastaan.
10Mutta Siddiminlaakso oli täynnä maaöljykuoppia, ja kun Sodoman ja Gomorran kuninkaat ja heidän miehensä yrittivät kääntyä pakoon, he vajosivat niihin, ja henkiin jääneet pakenivat vuorille.
11Heidän vihollisensa veivät Sodomasta ja Gomorrasta kaiken karjan ja muun omaisuuden sekä kaiken syötävän ja lähtivät sitten pois.
12Lähtiessään he veivät myös Abramin veljenpojan Lootin ja koko tämän omaisuuden. Loot näet asui siihen aikaan Sodomassa.
13Muuan pakoon päässyt tuli kertomaan tästä heprealaiselle Abramille, joka tuolloin asui amorilaisen Mamren tammistossa. Mamre oli Eskolin ja Anerin veli, ja he olivat liitossa Abramin kanssa.
14Kun Abram kuuli, että hänen veljenpoikansa oli joutunut vangiksi, hän aseisti taistelukelpoiset miehensä, jotka olivat syntyneet hänen teltoissaan, kolmesataakahdeksantoista miestä kaikkiaan, lähti kuninkaiden perään ja tavoitti heidät Danissa.
15Siellä hän jakoi väkensä ryhmiin ja hyökkäsi yöllä vihollisten kimppuun, voitti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hobaan, joka on Damaskoksesta pohjoiseen.
16Hän otti takaisin kaiken saaliin samoin kuin sukulaisensa Lootin, tämän omaisuuden sekä naiset ja muun väen.
17Kun Abram oli paluumatkalla lyötyään Kedorlaome- rin ja hänen kanssaan liittoutuneet kuninkaat, Sodo- man kuningas tuli häntä vastaan Savenlaaksoon, jota sanotaan myös Kuninkaanlaaksoksi.
18Salemin kuningas Melkisedek toi sinne leipää ja viiniä. Hän oli Korkeimman Jumalan pappi,
19ja hän siunasi Abramia sanoen: -- Siunatkoon Abramia Korkein Jumala, taivaan ja maan luoja.
20Kiitetty olkoon Korkein Jumala, joka antoi sinun lyödä vastustajasi. Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta saaliista.
21Sodoman kuningas sanoi Abramille: "Anna minulle ihmiset. Karjan ja tavaran voit pitää itse."
22Silloin Abram sanoi Sodoman kuninkaalle: "Minä nostan käteni Herran, Korkeimman Jumalan, puoleen, joka on luonut taivaan ja maan, ja vannon:
23minä en ota mitään sinun omaasi, en edes langanpätkää tai sandaalinhihnaa. Silloin et voi sanoa: 'Minä olen tehnyt Abramista rikkaan.'
24Minä en tahdo mitään sen lisäksi, mitä palvelijani ovat syöneet ja mikä kuuluu niille miehille, jotka seurasivat minua. Myös Aner, Eskol ja Mamre saakoot oman osuutensa."