11 And when they bring you unto the synagogues, and unto magistrates, and powers, take ye no thought how or what thing ye shall answer, or what ye shall say:
12 For the Holy Ghost shall teach you in the same hour what ye ought to say.
2-- Kunpa kaikki taas olisi niin kuin ennen, kun Jumala vielä piti minusta huolen!
3Silloin hän antoi lamppunsa loistaa minulle ja minä sain kulkea pimeyden lävitse hänen valossaan.
4Kunpa palaisi kukoistukseni aika, jolloin Jumala suojeli majaani
5ja Kaikkivaltias viipyi minun luonani, aika, jolloin oma väkeni vielä oli ympärilläni!
6Noina päivinä minä kahlasin kermassa ja kallio tihkui minulle noroina oliivien öljyä.
7Kun menin kaupunginportille kokoukseen ja asetuin paikalleni aukion äärelle,
8nuoret miehet väistyivät syrjään ja vanhukset nousivat seisomaan.
9Kaupungin johtomiehet vaikenivat kesken puheen ja panivat käden suunsa eteen.
10Ruhtinaatkin hiljenivät, kuin kieli olisi jäänyt kitalakeen kiinni.
11Ken sanani kuuli, ylisti onneani, ken minut näki, vahvisti todeksi kaiken tämän:
12Minä pelastin köyhän, joka pyysi apua, ja orvon, jota kukaan ei auttanut.
13Epätoivoon vaipuneet siunasivat minua, lesken sydämessä minä herätin ilon.
14Minä pukeuduin vanhurskauteen, oikeudentunto oli viittani ja päähineeni.
15Olin sokealle silmä, rammalle sauva.
16Köyhille minä olin isä ja tuntematonta autoin saamaan oikeutta.
17Minä murskasin pahantekijän leuan ja tempasin saaliin hänen hampaistaan.
18Minä ajattelin: "Olen kuin tarun lintu. Vaikka se tuhoutuu pesänsä kanssa, sen päivät vain lisääntyvät.
19Minun juureni ovat vedelle avoimet, yön kaste viipyy minun oksillani.
20Minun kunniani säilyy alati kirkkaana, jousi ei kädestäni herpoa, nuoli seuraa toista taukoamatta."
21Minun sanaani odotettiin, sitä kuunneltiin. Kun annoin neuvoja, muut olivat hiljaa.
22Kun minä olin puhunut, kukaan ei enää sanonut mitään, minun sanani pisaroivat heidän ylleen.
23He odottivat niitä kuin sadetta, ahmivat niitä kuin kevätsateen vihmaa.
24Kun he menettivät toivonsa, minä hymyilin heille, ja minun valoisat kasvoni rohkaisivat heitä.
25Minä valitsin heille tien, olin heidän johtajansa, minä olin heidän keskellään kuin kuningas sotajoukkonsa keskellä. Niin kuin hän lohduttaa surevia, niin minä lohdutin heitä.