1 Halleluja! Kiittäkää Herraa! Hän on hyvä, iäti kestää hänen armonsa.
2Kuka voi sanoiksi pukea Herran voimateot, kuka voi häntä kyllin ylistää?
3Onnellisia ne, jotka elävät vanhurskaasti, jotka aina tekevät niin kuin oikein on.
4Herra, sinä olet armollinen kansallesi -- muistathan myös minua! Auta minua, ota minut huomaasi,
5että saisin kokea valittujesi onnen, että saisin iloita, kun sinun kansasi iloitsee, ja ylistää osaani sinun omiesi kanssa.
6Me olemme tehneet syntiä, niin kuin isämmekin, pahoin me olemme tehneet, eläneet jumalattomasti.
7Kun isämme olivat Egyptissä, he eivät ymmärtäneet sinun tunnustekojasi. Vaikka monin tavoin osoitit uskollisuutesi, he eivät sitä mieleensä painaneet. Kaislamerellä he kapinoivat sinua vastaan.
8Mutta Herra pelasti heidät, nimensä kunnian tähden, hän osoitti voimansa ja suuruutensa.
9Hän käski Kaislamerta, ja se kuivui, ja hän kuljetti heidät syvyyksien halki, merenpohjaa pitkin kuin aavikkotietä.
10Hän pelasti heidät vainoojien käsistä, vapautti heidät vihollisen vallasta.
11Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ainoakaan ei jäänyt henkiin.
12Silloin isämme uskoivat hänen sanansa ja lauloivat hänelle kiitosta.
13Mutta kohta he taas unohtivat hänen tekonsa, eivät odottaneet hänen neuvojaan.
14Autiomaassa he kävivät ahnaiksi ja koettelivat Jumalaa.
15Hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta istutti heihin hivuttavan taudin.
16Leirissä kansa alkoi kadehtia Moosesta ja Aaronia, Jumalan pyhää.
17Silloin maa aukeni ja nieli Datanin, hautasi alleen Abiramin joukon.