1Näin sanoo Herra: -- Onko jossakin erokirja, jolla olisin ajanut teidän äitinne pois luotani? Tai olenko myynyt teidät jollekin velkojalleni? Ei! Teidät myytiin omien rikkomustenne tähden ja äitinne lähetettiin pois teidän pahojen tekojenne tähden.
2Miksi ei ketään näkynyt, kun saavuin, miksi ei kukaan vastannut, kun kutsuin? Onko käteni liian lyhyt, liian voimaton ostamaan teidät vapaiksi, enkö minä pystyisi teitä pelastamaan? Minun käskyni kuivaa meren ja muuttaa joet autiomaaksi, niin että kalat nääntyvät veden puutteeseen ja alkavat lemuta.
3Minä puen taivaan mustiin, suruvaatteeseen, säkkikankaaseen minä sen verhoan. vainotaan
4Herra, minun Jumalani, on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta. Aamu aamulta hän herättää minut, herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin.
5Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni.
6Minä tarjosin selkäni lyötäväksi ja poskieni parran revittäväksi, en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
7Herra, minun Jumalani, auttaa minua, siksi en pelkää häväistystä. Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi. Minä tiedän, etten jää häpeääni,
8sillä hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni -- kuka voisi minua syyttää! Asettukaamme siis käymään oikeutta. Tahtooko joku ajaa kannetta minua vastaan? Astukoon hän esiin!
9Herra, minun Jumalani, on minun auttajani. Kuka voisi osoittaa minut syylliseksi? Nuo kaikki häviävät kuin vaate, jonka koi syö.
10Se teistä, joka pelkää Jumalaa, kuulkoon Herran palvelijan sanaa. Joka kulkee syvällä pimeydessä ilman valoa, luottakoon Herran nimeen ja turvautukoon Jumalaan.
11Mutta te, jotka sytytätte liekkejä loimuamaan, te, jotka ammutte palavia nuolia, syöksykää itse roihuaviin liekkeihinne, tuhoutukaa tulinuoliin, jotka itse sytytitte! Minun kädestäni tämä on lähtöisin: tuskan paikassa te joudutte virumaan.