9 And when he had opened the fifth seal, I saw under the altar the souls of them that were slain for the word of God, and for the testimony which they held:
10 And they cried with a loud voice, saying, How long, O Lord, holy and true, dost thou not judge and avenge our blood on them that dwell on the earth?
11 And white robes were given unto every one of them; and it was said unto them, that they should rest yet for a little season, until their fellowservants also and their brethren, that should be killed as they were, should be fulfilled.
1Mutta Tobia avasi suunsa, kiitti Jumalaa ja sanoi: Herra, sinä olet suuri ja väkevä Jumala, ja sinun valtakuntas pysyy ijankaikkiseen.
2Sinä kuritat, ja lohdutat jälleen; sinä taidat sysätä helvettiin, ja taas ottaa sieltä ulos; sinun kättäs ei taida kenkään välttää.
3Te Israelin lapset, kiittäkäät Herraa, ja ylistäkäät häntä pakanain edessä.
4Sillä sen tähden on hän teidät hajoittanut pakanain sekaan, jotka ei häntä tunne, ilmoittamaan hänen ihmeitänsä, ja että pakanat ymmärtäisivät, ettei kenkään ole kaikkivaltias Jumala, vaan hän ainoastaan.
5Hän on kurittanut meitä meidän synteimme tähden, ja laupiudestansa hän meitä jälleen auttaa.
6Katsokaat, mitä hän meidän kanssamme tehnyt on, ja kiittäkäät häntä pelvolla ja vavistuksella; kiittäkäät häntä hänen töissänsä, ylistäkäät häntä, joka ijankaikkisesti hallitsee.
7Ja minä myös tahdon kiittää häntä tässä maassa, jossa me vankina olemme; sillä hän on näyttänyt ihmeensä syntiselle kansalle.
8Sentähden palatkaat, te syntiset, ja tehkäät vanhurskantta Jumalan edessä, ja uskokaat, että hän teille laupiutensa osoittaa.
9Ja minä tahdon nyt sydämestäni iloita Jumalassa.
10Kiittäkäät Herraa, te hänen valittunsa, pitäkäät ilopäiviä, ja kiittäkäät häntä.
11Jerusalem, sinä Jumalan kaupunki! Jumala kurittaa sinua sinun töittes tähden, mutta hän taas armahtaa sinua.
12Kiitä Herraa hänen lahjainsa edessä, ja ylistä ijankaikkista Jumalaa, että hän taas rakentais sinun majas ja tois jälleen kaikki sinun vankis, niin ettäs iloitsisit ijankaikkisesti.
13Sinun pitää paistaman niinkuin kirkas valkeus, ja kaikissa maailman äärissä pitää sinua kunnioitettaman.
14Kaukaiselta maalta pitää sinun tykös tultaman, ja lahjoja kannettaman.
15Sinussa pitää rukoiltaman Herraa, ja sinua pitää pyhäksi kutsuttaman. Herran suurta nimeä pitää sinussa avuksihuudettaman.
16Kirotut pitää kaikki oleman, jotka katsovat sinua ylön; kadotetuksi pitää tuleman kaikki, jotka sinua pilkkaavat; siunatut pitää oleman kaikki, jotka sinua rakentavat.
17Mutta sinun pitää iloitseman sinun lapsistas; sillä he tulevat kaikki siunatuksi, ja pitää koottaman Herran tykö. Autuaat ovat ne, jotka sinua rakastavat, ja jotka sinulle onnea toivottavat. Minun sieluni kiittäkään Herraa; sillä Herra meidän Jumalamme lunastaa Jerusalemin kaupungin kaikista murheistansa. Autuas minäkin olen, jos jääneet minun suvustani saavat nähdä Jerusalemin kunniassansa. Jerusalemin portit pitää saphirista ja smaragdista rakennetut oleman, ja kaikki hänen muurinsa kalliista kivistä joka puolelta. Valkiasta ja puhtaasta marmorista pitää kaikki hänen katunsa lasketut oleman, ja joka kadulla pitää veisattaman Halleluja! Kiitetty olkoon Jumala, joka hänen on korottanut, ja hänen valtakuntansa pysyköön ijankaikkisesti hänen päällänsä, amen.