9 And when he had opened the fifth seal, I saw under the altar the souls of them that were slain for the word of God, and for the testimony which they held:
10 And they cried with a loud voice, saying, How long, O Lord, holy and true, dost thou not judge and avenge our blood on them that dwell on the earth?
11 And white robes were given unto every one of them; and it was said unto them, that they should rest yet for a little season, until their fellowservants also and their brethren, that should be killed as they were, should be fulfilled.
1Jos siis tahdot hyvää tehdä, niin katso, kenelle teet, niin sinä saat kiitoksen.
2Tee hyvää jumaliselle, niin se sinulle runsaasti maksetaan jälleen, jos ei häneltä, niin kuitenkin totisesti Herralta.
3Mutta pahanjuonisille, jotka ei hyvän työn edestä kiitä, ei pidä, hyvin käymän.
4Anna jumaliselle, ja älä jumalatointa armahda.
5Tee hyvää vaivaiselle, mutta älä jumalattomalle anna mitään.
6Pidä itse leipäs, ja älä anna hänelle, ettei hän siitä vahvistu ja tallaa sinua allensa; hän tekee sinulle niin paljon pahaa, kuin sinäkin olet hänelle hyvää tehnyt.
7Sillä kaikkein Korkein vihaa jumalatointa, ja tahtoo häntä rangaista.
8Kuin hyvin käy, niin ei taideta ystävää oikein tuta; mutta kuin pahoin käy, niin ei vihansuopa taida itsiänsä salata.
9Sillä kuin hyvin käy, niin vihansuopa kadehtii sitä; mutta jos pahoin käy, niin ystävät myös luopuvat pois.
10Älä vihamiestäs ikänä usko. Sillä niinkuin rauta taitaa jälleen ruostua, niiu ei hän myös lakkaa pahuudestansa.
11Jos hän vielä kumartelee ja lyykistää, niin pidä kuitenkin vaaris ja karta häntä; jos sinä hänen kirkastat niinkuin peilin, niin hän kuitenkin ruostuu jälleen.
12Älä ota häntä tykös, ettei hän sinua aja pois, ja astu sialles. Älä häntä vierees istuta, ettei hän rupee sinun istuintas pyytämään, ja sinä muistat viimein minun sanani ja kadut.
13Niinkuin koska mato pistää lumoojansa, ei häntä kenkään armahda; niinkuin myös koska joku petoin kanssa seuraa pitää ja niiltä revitään, juuri niin myös sille käy, joka suostuu jumalattomaan, ja sekoittaa itsensä hänen syntiinsä.
14Kyllä hän hetken pysyy sinun tykönäs; mutta jos sinä kompastut, niin ei hän odota sinua.
15Vihamies antaa hyviä sanoja, ja valittaa sinua, ja on olevinansa sinun ystäväs, taitaa myös itkeä;
16Mutta sydämessänsä ajattelee hän, kuinka hän sinun hautaan langettais, ja jos hän saa tilan, niin ei hän taida tulla ravituksi sinun verestäs. Jos joku tahtoo vahingoittaa sinua, niin on hän ensimäinen: hän on tahtovinansa auttaa sinua, ja kuitenkin sinun salaisesti lykkää maahan.
17Hän vääntää päätänsä ja nauraa salaisesti, pitittää sinua ja suutansa ammottelee.