9 And when he had opened the fifth seal, I saw under the altar the souls of them that were slain for the word of God, and for the testimony which they held:
10 And they cried with a loud voice, saying, How long, O Lord, holy and true, dost thou not judge and avenge our blood on them that dwell on the earth?
11 And white robes were given unto every one of them; and it was said unto them, that they should rest yet for a little season, until their fellowservants also and their brethren, that should be killed as they were, should be fulfilled.
1Mutta sinä meidän Jumalamme olet armollinen, vakaa ja kärsivällinen, ja hallitset kaikki laupiudella.
2Ja jos me syntiä teemme, olemme me kuitenkin sinun, ja tunnemme sinun voimas; mutta että me sen tiedämme, niin emme tahdo syntiä tehdä; sillä me pidetään sinun omanas.
3Mutta tuta sinua, on täydellinen vanhurskaus, ja tietää sinun voimas, on ijankaikkisen elämän juuri.
4Sillä ei ihmisen pahat aivoitukset meitä niin viettele, eikä maalarin turha työ, kirjava ja monenkarvainen kuva,
5Jonka muoto pahentaa ymmärtämättömät, ja jotka pahaa mielellänsä tekevät, rakastavat hengettömiä ja kuolleita kuvia.
6Senkaltaisia hedelmiä ovat he mahdolliset saamaan, sekä ne, jotka niitä tekevät, että ne, jotka niitä ikävöitsevät ja palvelevat.
7Jos savenvalaja, joka pehmeää savea vaivalla valmistaa, tekee kaikkinaiset astiat meidän tarpeeksemme; mutta hän tekee siitä samasta savesta sekä ne astiat, jotka puhtauteen että saastaisuuteen sopivat; mutta mihinkä kukin pitää pantaman, se on savenvalajalla.
8Mutta se on viheliäinen työ, kuin hän siitä savesta voimattoman jumalan tekee, ja on kuitenkin itse, ei paljoa ennen, maasta tehty, Ja vähän hetken perästä menee sinne jälleen, josta hän otettu on, koska sielu, joka hänellä oli, häneltä otetaan pois.
9Mutta ei hänen murheensa siinä ole, että hänen työtä tekemän pitää, eikä että hänellä on niin lyhyt ikä, vaan että hän kilvoittelis kultaja hopiaseppäin kanssa, että hän tekis vaskenvalajan tavalla, ja pitää sen kunniana, että hän petollista työtä tekee.
10Sillä hänen sydämensä ajatukset ovat kuin tuhka, ja hänen toivonsa on huonompi maata, ja hänen elämänsä ylönkatsottu kuin savi;
11Ettei hän tuntenut sitä, jo. ka hänen tehnyt oli, ja antoi hänelle sielun, joka hänessä vaikuttaa, ja puhalsi häneen elävän hengen.
12He pitivät ihmisen elämän tyhjänä ja ihmisen menon kaupantekona, sanoen: aina pitää voittoa etsittämän pahallakin kalulla.
13Nämät tietävät kaiketi kyllä, että he syntiä tekevät, koska he senkaltaisia turhia kappaleita ja kuvia maasta ja savesta tekevät.
14Mutta he ovat tyhmemmät ja viheliäisemmät kuin lapsi, sinun kansas viholliset, jotka heitä sortavat,
15Että he kaikki pakanain epäjumalat jumalina pitävät, joiden silmät ei näe, ja heidän nenänsä ei haista, eikä heidän korvansa kuule, heidän sormensa käsissänsä ei tunne, ja heidän jalkansa ovat sangen hitaat käymään.
16Sillä ihminen on tehnyt heidät, ja joka hengen saanut on, on valmistanut heitä; mutta ihminen ei taida tehdä sitä, joka hänen kaltaisensa on, paljoa vähemmin Jumalaa.
17Ja että hän kuolevainen on, niin hän kuolleen tekee jumalattomilla käsillänsä; hän on itse parempi kuin se, jota hän palvelee; sillä hän itse elää, mutta se ei koskaan.
18Sikälikin palvelevat he myös kaikkein kauheimpia petoja: jos he muihin järjettömiin luontokappaleihin verrataan, niin he ovat paljoa pahemmat.
19Sillä ei ne ole aljut niinkuin muut eläimet, jotka ovat suloiset nähdä, ja ei ole Jumalalta ylistetyt eli siunatut.